4. Viikko - Maanantai

Ohjelma Ma:
Kävele 5 min, juokse 4 min.
Käänny takaisin ja toista harjoitus kotimatkalla.

Tänään mä todellakin ylitin itseni! Mä en ole nukkunut vuorokauteen. Edellisenä yönä ei tullut uni, pyörin sängyssä about kolmeen-neljään ja sitten päätin nousta. Järkkäilin vaatekaapin kun en ihan neljältä vielä kehdannut töihinkään lähteä. 5:30 mä olin sitten jo duunissa.

Aamiaiseksi banaani kotona + 3 mukillista kahvia töissä. Lounas: Pirkka pussipuuroa, vesilasi + pari mukillista kahvia. Mun pitäis ehkä skarpata tossa ravintopuolessa... Kun pääsin himaan olin ihan raatona. Aika zombie olo. Heittäydyin sohvalle ja ajattelin että menen lenkille jos jaksan...zzzZZZzzzzz...

Ehdin olla koomassa ehkä noin 20min kun armaat lapsukaiset herättivät ja alkoi se armoton uima-altaantäyttöpainostus. "Ok, ok... yhdellä ehdolla... teette mulle kinkku-juustosämpylän niin nousen ....zzzZZZzzzZZZzz" No ei aikaakaan kun mulla oli se hiton sämpylä kädessä. Ei siinä auttanut muu kuin nousta. Uima-allas tuli täytettyä ja sitten oli jo sellainen olo että on IHAN PAKKO lähteä lenkille. Ennen lenkkiä taas banaania poskeen että saa hiukka energiaa....

Mä kaivoin kaapista mun vanhat lenkkarit. Ne on sellaiset kävelylenkkarit että niissä on kantapään kohdalla reikä. Tempaisin ne jalkaan (ilman sukkia huom) ja pääsin kivutta liikkeelle! Eikä varpaatkaan puutuneet. Yritin löytää kuvaa vastaavista mut en onnistunut. Pitänee kuvata noi ikäloput tossut niin hiffaatte mistä on kyse. Ihan sikahyvät kävellessä!

Tänään ohjelmasta tuli tosiaan nyt sitten se "meidän näköinen" eli toisin sanoen MUN näköinen. Mankka jäi lillumaan uima-altaaseen kun mä lähdin tarpomaan helteeseen. Otin lenkin nyt sen kannalta että teen mitä jaksan. Orjallisen ohjelmannoudattamisen vuoksi en ala itseäni tappamaan mutta yritän silti pysyä siinä mahdollisuuksien mukaan. Olo oli melko heikko.

Loppujenlopuksi siinä kävi niin että kävelin reippaasti 5min, pidin taukoa raksun  asuntovaunuprojektin parissa hetken aikaa. Jatkoin lenkkiä ja kävelin taas reippaasti 5 min, juoksin 3 min ja sitten mä teinkin jo kuolemaa. Keuhkoista tuli vain pihinää. Jalat olis jaksaneet mutta muu kroppa ei. Kävelin sitten jäähdytellen vähän aikaa ja sitten taas reippaammin loppumatkan himaan.

Se vesipullo mukana olis ollut kova sana... tai en mä sitä unohtanut, mut mä muistin sen vasta sitten kun olin jo lähtenyt liikkeelle... Enskerralla sitten.

Vähän on pettynyt olo, mutta toisaalta voittajaolo koska lähdin liikkeelle väsymyksestä huolimatta.

Ainiin, iltapala: lasi viiniä. Mun pitää todellakin alkaa skarppaamaan ton ravinnon suhteen...