Hyvin on mennytkin tähän asti mut nyt tuli takapakkia. Maanantaina the suuri potutus ja kurja olo joka ilmenikin seuraavana päivänä vatsatautina. Ei lenkkeilyä ma, ti eikä myöskään ke.
Nyt (tätä en olisi uskonut sanovani IKINÄ) mun kroppa kaipaa jo lenkille! :O
Tänään käyn reippailemassa jonkinlaisen lenkin ja otan tämän viikon nyt sitten kertauskurssina edellisistä viikoista soveltaen. Ensiviikolla palaan sitten taas ruotuun ja "oikeaan" ohjelmaan.
torstai 16. kesäkuuta 2011
sunnuntai 12. kesäkuuta 2011
4. viikko - Pe/La/Su
Ohjelma Pe:
Kävele 2 min, juokse 5 min ja pidä pieni tauko.
Käänny, juokse 5 min ja kävele 2 min.
Hirvee helle!!!! Lähdin liikkeelle vasta illalla 23 aikoihin. Nyt mulla on lenkillä mukana uusi lelu! Latasin luuriin Sport Trackerin. Kiva nähdä reitti ihan piirrettynä ja vähän faktaa matkan pituudestakin.
Mä jaksoin hienosti juosta ekan viisiminuuttisen. Ei mitään ongelmaa normipuuskutuksen lisäksi. Sit olis ollut tauko mutta sitä ei oikein voinut pitää. Siitä piti huolen mieletön hyttysparvi! Mä en pystynyt pitämään taukoa kuin ihan hetkisen ja sitten oli pakko lähteä taas liikkeelle.
Jaksoin 4 minsaa ja sitten piti kävellä 20 sekkaa. Se tauottomuus oli huono juttu mut toisaalta.... nyt mä tiedän että mä jaksan lampsutella jo 9 minsaa! Mä otin kotimatkan kävelyosuudessa sitten ton -20 sekkaa takaisin ja juoksin vielä vähän ekstraa. Sitten mä olinkin jo ihan kuollut.
Ohjelma La:
Vapaa. Teet jo parin kilometrin lenkkejä ja edistyt koko ajan!
Kiva vapaapäivä. Nukuin pitkään, iltapäivä meni töitä suunnitellessa ja sit illalla lähdettiinkin Samin ja Mankan kanssa yhdistetylle kulttuuri ja uintireissulle. Kulttuuri tämän linkin takaa. Uimaan mentiin Nallikariin.
Ohjelma Su:
Kävele vähintään 45 min. Mieluusti niin kovaa, että hikoilet.
No todellakin! Kävelin vähintään 45 ja tuli hiki. Siitäkin huolimatta että ulkolämpötila on helteiden jälkeen taas normaalissa "pikkuisen yli kymmenen" asennossa. Alla kuva lenkistä niin mun ei tarvi niin hirveesti selittää. Enkä sitäpaitsi edes jaksaisi. Tuntuu jaloissa ja koko minussa tuo lenkki. Tein pieniä juoksupyrähdyksiä noilla pidemmillä suorilla kun tuntui ettei matka etene muuten ollenkaan.
Tosta kuvasta muuten tuli mieleen idea. Mä yritän seuraavalla lenkillä kävellä jonku hienon kuvion!
Kävele 2 min, juokse 5 min ja pidä pieni tauko.
Käänny, juokse 5 min ja kävele 2 min.
Hirvee helle!!!! Lähdin liikkeelle vasta illalla 23 aikoihin. Nyt mulla on lenkillä mukana uusi lelu! Latasin luuriin Sport Trackerin. Kiva nähdä reitti ihan piirrettynä ja vähän faktaa matkan pituudestakin.
Jaksoin 4 minsaa ja sitten piti kävellä 20 sekkaa. Se tauottomuus oli huono juttu mut toisaalta.... nyt mä tiedän että mä jaksan lampsutella jo 9 minsaa! Mä otin kotimatkan kävelyosuudessa sitten ton -20 sekkaa takaisin ja juoksin vielä vähän ekstraa. Sitten mä olinkin jo ihan kuollut.
Ohjelma La:
Vapaa. Teet jo parin kilometrin lenkkejä ja edistyt koko ajan!
Kiva vapaapäivä. Nukuin pitkään, iltapäivä meni töitä suunnitellessa ja sit illalla lähdettiinkin Samin ja Mankan kanssa yhdistetylle kulttuuri ja uintireissulle. Kulttuuri tämän linkin takaa. Uimaan mentiin Nallikariin.
Ohjelma Su:
Kävele vähintään 45 min. Mieluusti niin kovaa, että hikoilet.
No todellakin! Kävelin vähintään 45 ja tuli hiki. Siitäkin huolimatta että ulkolämpötila on helteiden jälkeen taas normaalissa "pikkuisen yli kymmenen" asennossa. Alla kuva lenkistä niin mun ei tarvi niin hirveesti selittää. Enkä sitäpaitsi edes jaksaisi. Tuntuu jaloissa ja koko minussa tuo lenkki. Tein pieniä juoksupyrähdyksiä noilla pidemmillä suorilla kun tuntui ettei matka etene muuten ollenkaan.
Tosta kuvasta muuten tuli mieleen idea. Mä yritän seuraavalla lenkillä kävellä jonku hienon kuvion!
torstai 9. kesäkuuta 2011
4. viikko - Ke/To
Ohjelma Ke:
Kävele vähintään 30 min vauhtia, joka saa hien pintaan.
No en mä kävellyt mut voin kertoa et hiki tuli pintaan ja suoritus kesti mycket kauemmin kuin 30min. Mut ei siitä sen enempää.
Ohjelma To:
Vapaa! Olet oikealla tiellä!
Jee vapaa! Vapaapäivän mä käytinkin siihen että lenkkeilin Helsinki-Vantaan lentoaseman päästä päähän pari kertaa painava reppu selässä. Ei, en eksynyt. Ihan huvikseni kävelin kun en ole ikinä käynyt katsomassa mitä noissa päädyissä on. Nyt kävelin eka ja tokakerroksessa tukka putkella ihan päästä päähän koko terminaalin. Kummatkin siis.
Kävele vähintään 30 min vauhtia, joka saa hien pintaan.
No en mä kävellyt mut voin kertoa et hiki tuli pintaan ja suoritus kesti mycket kauemmin kuin 30min. Mut ei siitä sen enempää.
Ohjelma To:
Vapaa! Olet oikealla tiellä!
Jee vapaa! Vapaapäivän mä käytinkin siihen että lenkkeilin Helsinki-Vantaan lentoaseman päästä päähän pari kertaa painava reppu selässä. Ei, en eksynyt. Ihan huvikseni kävelin kun en ole ikinä käynyt katsomassa mitä noissa päädyissä on. Nyt kävelin eka ja tokakerroksessa tukka putkella ihan päästä päähän koko terminaalin. Kummatkin siis.
 |
| Helsinki-Vantaan lentoasema |
tiistai 7. kesäkuuta 2011
4. viikko - Ti
Ohjelma Ti:
Kävele 3 min, juokse 4 min.
Pidä pieni tauko, käänny ja juokse 4 min, kävele 3 min.
Kuten jo fb:ssä hehkutin: JUMANKEKKA MÄ JUOKSIN 8 MINUUTTIA!!!!!
Eikä tuntunut edes pahalta! Mä en käsitä! Eilen tein kuolemaa jo kolmen minuutin kohdalla nyt kirmasin kuin gaselli! No en nyt sentään. Mun "juoksu" on aika hidasta köpötttelyä mutta siinä on juoksumainen askellus ja se eroaa kävelystä sillä että mä pompin ja puuskutan.
Mä pelkäsin etukäteen tämänkin päivän ohjelmaa, koska toi 4 +4 min juoksu tuntui aika mahdottomalta rastilta. Mut omg mä tein sen! Hiukanko hyvä fiilis! Juoksin 4 min, sit pidin taukoa sen verran että hengitys tasaantui ja juoksin samaa reittiä takaisin. Paluumatkalla mä keskityin laskemaan askelia etten miettisi sitä että milloin ajastin piipaa. Älkää kysykö montako askelta tuli. En muista. Tuli vain järjettömän hyvä fiilis kun se ajastin piipitti ennenkuin mä ehdin edes toivoa sen piipittävän! Piti oikein tarkistaa että oliko ne ajat edes oikein! :D
Aiettä on hyvä fiilis. Hienoa minä! Silloin kun alotin en jaksanut edes kahta minuuttia! Jopa MINÄ voin näköjään kehitttyä!
Kuten jo fb:ssä hehkutin: JUMANKEKKA MÄ JUOKSIN 8 MINUUTTIA!!!!!
Eikä tuntunut edes pahalta! Mä en käsitä! Eilen tein kuolemaa jo kolmen minuutin kohdalla nyt kirmasin kuin gaselli! No en nyt sentään. Mun "juoksu" on aika hidasta köpötttelyä mutta siinä on juoksumainen askellus ja se eroaa kävelystä sillä että mä pompin ja puuskutan.
Mä pelkäsin etukäteen tämänkin päivän ohjelmaa, koska toi 4 +4 min juoksu tuntui aika mahdottomalta rastilta. Mut omg mä tein sen! Hiukanko hyvä fiilis! Juoksin 4 min, sit pidin taukoa sen verran että hengitys tasaantui ja juoksin samaa reittiä takaisin. Paluumatkalla mä keskityin laskemaan askelia etten miettisi sitä että milloin ajastin piipaa. Älkää kysykö montako askelta tuli. En muista. Tuli vain järjettömän hyvä fiilis kun se ajastin piipitti ennenkuin mä ehdin edes toivoa sen piipittävän! Piti oikein tarkistaa että oliko ne ajat edes oikein! :D
Aiettä on hyvä fiilis. Hienoa minä! Silloin kun alotin en jaksanut edes kahta minuuttia! Jopa MINÄ voin näköjään kehitttyä!
 |
| hurrrrrrrrrrr...... *on tyytyväinen* |
maanantai 6. kesäkuuta 2011
4. Viikko - Maanantai
Ohjelma Ma:
Kävele 5 min, juokse 4 min.
Käänny takaisin ja toista harjoitus kotimatkalla.
Tänään mä todellakin ylitin itseni! Mä en ole nukkunut vuorokauteen. Edellisenä yönä ei tullut uni, pyörin sängyssä about kolmeen-neljään ja sitten päätin nousta. Järkkäilin vaatekaapin kun en ihan neljältä vielä kehdannut töihinkään lähteä. 5:30 mä olin sitten jo duunissa.
Aamiaiseksi banaani kotona + 3 mukillista kahvia töissä. Lounas: Pirkka pussipuuroa, vesilasi + pari mukillista kahvia. Mun pitäis ehkä skarpata tossa ravintopuolessa... Kun pääsin himaan olin ihan raatona. Aika zombie olo. Heittäydyin sohvalle ja ajattelin että menen lenkille jos jaksan...zzzZZZzzzzz...
Ehdin olla koomassa ehkä noin 20min kun armaat lapsukaiset herättivät ja alkoi se armoton uima-altaantäyttöpainostus. "Ok, ok... yhdellä ehdolla... teette mulle kinkku-juustosämpylän niin nousen ....zzzZZZzzzZZZzz" No ei aikaakaan kun mulla oli se hiton sämpylä kädessä. Ei siinä auttanut muu kuin nousta. Uima-allas tuli täytettyä ja sitten oli jo sellainen olo että on IHAN PAKKO lähteä lenkille. Ennen lenkkiä taas banaania poskeen että saa hiukka energiaa....
Mä kaivoin kaapista mun vanhat lenkkarit. Ne on sellaiset kävelylenkkarit että niissä on kantapään kohdalla reikä. Tempaisin ne jalkaan (ilman sukkia huom) ja pääsin kivutta liikkeelle! Eikä varpaatkaan puutuneet. Yritin löytää kuvaa vastaavista mut en onnistunut. Pitänee kuvata noi ikäloput tossut niin hiffaatte mistä on kyse. Ihan sikahyvät kävellessä!
Tänään ohjelmasta tuli tosiaan nyt sitten se "meidän näköinen" eli toisin sanoen MUN näköinen. Mankka jäi lillumaan uima-altaaseen kun mä lähdin tarpomaan helteeseen. Otin lenkin nyt sen kannalta että teen mitä jaksan. Orjallisen ohjelmannoudattamisen vuoksi en ala itseäni tappamaan mutta yritän silti pysyä siinä mahdollisuuksien mukaan. Olo oli melko heikko.
Loppujenlopuksi siinä kävi niin että kävelin reippaasti 5min, pidin taukoa raksun asuntovaunuprojektin parissa hetken aikaa. Jatkoin lenkkiä ja kävelin taas reippaasti 5 min, juoksin 3 min ja sitten mä teinkin jo kuolemaa. Keuhkoista tuli vain pihinää. Jalat olis jaksaneet mutta muu kroppa ei. Kävelin sitten jäähdytellen vähän aikaa ja sitten taas reippaammin loppumatkan himaan.
Se vesipullo mukana olis ollut kova sana... tai en mä sitä unohtanut, mut mä muistin sen vasta sitten kun olin jo lähtenyt liikkeelle... Enskerralla sitten.
Vähän on pettynyt olo, mutta toisaalta voittajaolo koska lähdin liikkeelle väsymyksestä huolimatta.
Ainiin, iltapala: lasi viiniä. Mun pitää todellakin alkaa skarppaamaan ton ravinnon suhteen...
Kävele 5 min, juokse 4 min.
Käänny takaisin ja toista harjoitus kotimatkalla.
Tänään mä todellakin ylitin itseni! Mä en ole nukkunut vuorokauteen. Edellisenä yönä ei tullut uni, pyörin sängyssä about kolmeen-neljään ja sitten päätin nousta. Järkkäilin vaatekaapin kun en ihan neljältä vielä kehdannut töihinkään lähteä. 5:30 mä olin sitten jo duunissa.
Aamiaiseksi banaani kotona + 3 mukillista kahvia töissä. Lounas: Pirkka pussipuuroa, vesilasi + pari mukillista kahvia. Mun pitäis ehkä skarpata tossa ravintopuolessa... Kun pääsin himaan olin ihan raatona. Aika zombie olo. Heittäydyin sohvalle ja ajattelin että menen lenkille jos jaksan...zzzZZZzzzzz...Ehdin olla koomassa ehkä noin 20min kun armaat lapsukaiset herättivät ja alkoi se armoton uima-altaantäyttöpainostus. "Ok, ok... yhdellä ehdolla... teette mulle kinkku-juustosämpylän niin nousen ....zzzZZZzzzZZZzz" No ei aikaakaan kun mulla oli se hiton sämpylä kädessä. Ei siinä auttanut muu kuin nousta. Uima-allas tuli täytettyä ja sitten oli jo sellainen olo että on IHAN PAKKO lähteä lenkille. Ennen lenkkiä taas banaania poskeen että saa hiukka energiaa....
Mä kaivoin kaapista mun vanhat lenkkarit. Ne on sellaiset kävelylenkkarit että niissä on kantapään kohdalla reikä. Tempaisin ne jalkaan (ilman sukkia huom) ja pääsin kivutta liikkeelle! Eikä varpaatkaan puutuneet. Yritin löytää kuvaa vastaavista mut en onnistunut. Pitänee kuvata noi ikäloput tossut niin hiffaatte mistä on kyse. Ihan sikahyvät kävellessä!
Tänään ohjelmasta tuli tosiaan nyt sitten se "meidän näköinen" eli toisin sanoen MUN näköinen. Mankka jäi lillumaan uima-altaaseen kun mä lähdin tarpomaan helteeseen. Otin lenkin nyt sen kannalta että teen mitä jaksan. Orjallisen ohjelmannoudattamisen vuoksi en ala itseäni tappamaan mutta yritän silti pysyä siinä mahdollisuuksien mukaan. Olo oli melko heikko.
Loppujenlopuksi siinä kävi niin että kävelin reippaasti 5min, pidin taukoa raksun asuntovaunuprojektin parissa hetken aikaa. Jatkoin lenkkiä ja kävelin taas reippaasti 5 min, juoksin 3 min ja sitten mä teinkin jo kuolemaa. Keuhkoista tuli vain pihinää. Jalat olis jaksaneet mutta muu kroppa ei. Kävelin sitten jäähdytellen vähän aikaa ja sitten taas reippaammin loppumatkan himaan.
Se vesipullo mukana olis ollut kova sana... tai en mä sitä unohtanut, mut mä muistin sen vasta sitten kun olin jo lähtenyt liikkeelle... Enskerralla sitten.
Vähän on pettynyt olo, mutta toisaalta voittajaolo koska lähdin liikkeelle väsymyksestä huolimatta.
Ainiin, iltapala: lasi viiniä. Mun pitää todellakin alkaa skarppaamaan ton ravinnon suhteen...
lauantai 4. kesäkuuta 2011
3. viikko - La/Su
Ohjelma La:
Kävele vähintään 45 min niin, että hikoilet hieman.
Ihana ilma! Lenkkikamppeet päälle ja ulos! Mä laitoin mun kipeään kantapäähän kaksi (2) rakkolaastaria ja sitten etsin vielä sukat jalkaan. Mulla ei tietty ollut kuin sellaisia älyn pitkiä sukkia eikä niitä näppäriä lyhyitä. No asia hoitui sillä että mä kiskoin Samin sukat jalkaan. Ne jäi just sopivasti nilkan alapuolelle. Samalla muuten selvisi sekin miksi mun varpaat puutuu lenkkeillessä. Se johtuu niistä hiton sukista!!! Nyt kun mulla oli sukat jalassa niin varpaat puutui melkein heti. Ihan kummaa.
Mut lenkistä. Mä päätin tänään lähteä kartoittamaan hiihtolatureittiä. Alku menikin hienosti. Ja mä olin käyttänyt jo kolmasosan ajasta siihen että pääsin sinne alkupisteeseen. No ihan sama, käynnistin ajastimen uudelleen ja aloin lampsia kivaa metsätietä. Sitten tuli eka ongelma. Se tie loppui! Siinä oli risteys ja kaikki tiet näytti menevän vain talojen pihoihin. En mä nyt millään usko että kunta olis vetänyt hiihtolatureittiä jonkun pihan läpi...
Yksi niistä teistä näytti siltä et se vois olla se jatke ja mä lähdin siihen suuntaan mut sitten tuli toinen ongelma. Hirveän suuri ja pelottavan näköinen koira juoksenteli siellä tien päässä vapaana. En mä sitten voinutkaan jatkaa kun en mä nyt voinut sen koiruksen tontille mennä. Sehän olis haukannut multa jalat irti heti alkutervehdyksenä. Sisäinen navigaattorini laski reittiä uudelleen ja mä kävelin vähän sieltä täältä ja tuolta ja oho, yhtäkkiä mä olin taas sillä hiihtolatureitillä! Ja ihan siellä loppupisteessä missä pitikin!
Ja kiitos kysymästä, kyllä, minulla oli hiki. Eikä mitenkään hieman. Nimittäin lenkkiä varjosti vielä kolmaskin ongelma. Se hemmetin rakko kantapäässä! Ei edes tuplateippaus+sukka auttanut! Sattui niin pirusti joka askeleella. En mä itkenyt mutta silti piti aina välillä pyyhkiä kyyneliä silmäkulmasta. Nyt mä en edes uskalla katsoa laastarin alle. Mä lähden terdelle.
Ohjelma Su:
Vapaa. Hemmottele itseäsi, sillä ansaitset sen
Niin teen. Nukun todnäk puoleen päivään ja sitten jos sää sallii, jatkan päikkäreillä takapihalla.
Kävele vähintään 45 min niin, että hikoilet hieman.
Ihana ilma! Lenkkikamppeet päälle ja ulos! Mä laitoin mun kipeään kantapäähän kaksi (2) rakkolaastaria ja sitten etsin vielä sukat jalkaan. Mulla ei tietty ollut kuin sellaisia älyn pitkiä sukkia eikä niitä näppäriä lyhyitä. No asia hoitui sillä että mä kiskoin Samin sukat jalkaan. Ne jäi just sopivasti nilkan alapuolelle. Samalla muuten selvisi sekin miksi mun varpaat puutuu lenkkeillessä. Se johtuu niistä hiton sukista!!! Nyt kun mulla oli sukat jalassa niin varpaat puutui melkein heti. Ihan kummaa.
 |
| Reitti piirretty punaisella viivalla opasteeseen |
Yksi niistä teistä näytti siltä et se vois olla se jatke ja mä lähdin siihen suuntaan mut sitten tuli toinen ongelma. Hirveän suuri ja pelottavan näköinen koira juoksenteli siellä tien päässä vapaana. En mä sitten voinutkaan jatkaa kun en mä nyt voinut sen koiruksen tontille mennä. Sehän olis haukannut multa jalat irti heti alkutervehdyksenä. Sisäinen navigaattorini laski reittiä uudelleen ja mä kävelin vähän sieltä täältä ja tuolta ja oho, yhtäkkiä mä olin taas sillä hiihtolatureitillä! Ja ihan siellä loppupisteessä missä pitikin!
Ja kiitos kysymästä, kyllä, minulla oli hiki. Eikä mitenkään hieman. Nimittäin lenkkiä varjosti vielä kolmaskin ongelma. Se hemmetin rakko kantapäässä! Ei edes tuplateippaus+sukka auttanut! Sattui niin pirusti joka askeleella. En mä itkenyt mutta silti piti aina välillä pyyhkiä kyyneliä silmäkulmasta. Nyt mä en edes uskalla katsoa laastarin alle. Mä lähden terdelle.
Ohjelma Su:
Vapaa. Hemmottele itseäsi, sillä ansaitset sen
Niin teen. Nukun todnäk puoleen päivään ja sitten jos sää sallii, jatkan päikkäreillä takapihalla.
perjantai 3. kesäkuuta 2011
3. viikko - Perjantai
Ohjelma:
Kävele 5 min. rauhallisesti, juokse 4 min.
Käänny takaisin ja toista harjoitus kotimatkalla.
Noniin, tämä nyt ei mennyt ihan niinkuin piti. Ensinnäkin mä ihan vahingossa nautin muutaman lasin skumppaa ennen lenkkiä ja lähdin sitten pikku huppelissa kiertämään Kempeleen pyöräteitä. No eka kävely meni hienosti niinkuin aina. Juoksukin lähti hienosti liikkeelle. Mä tunsin itseni nopeaksi kuin gebardi ja kevyeksi kuin perhonen, mutta mä olin tehnyt pikku virhearvion reitissä ja olin melkein heti ylämäen alapuolella. (No se ainoa mäki täällä Kempeleessä.. tai koko maakunnassa..)
Urheasti jatkoin kuitenkin juoksua. Ei tuntunut pahalta. Siinä ajattelin että taidan toistekin juosta huppelissa kun menee näin hyvin. Mutta mä en ihan päässyt edes ajatuksen loppuun kun mulla alkoi vasen pohje kramppaamaan. Sattui. Piti vaihtaa kävelyyn. Kävelin pari askelta ja yritin taas juoksua. Pääsin vähän matkaa eteenpäin ja sitten alkoi taas sattumaan. Armollinen ajastin piipasi joten sain jatkaa kävelemällä ihan hyvällä omallatunnolla.
Seuraavalla kävelyosuudella alkoi vasen kantapää hiertymään. MIKSEI KUKAAN SANONUT ETTÄ PITÄÄ OLLA MYÖS SUKAT! Mä onnuin oikeaa jalkaa ja aristin vasenta. Ja sitten mua alkoi ihan hulluna naurattaa koko tilanne. Mä olin ihan hiton kaukana kotoa, rampana ja pikkupäissään. Jatkoin matkaa ja välillä tyrskähtelin nauruun. Ajastin piipasi juoksuosuutta. Sinnillä yritin vielä juoksuakin ja askelia tahditti "au, au, au, au au....." Sitäpaitsi mä ajattelin etten ikinä pääse kävelemällä himaan. Pakko juosta edes vähän. Ja silti mua nauratti. Etenin puuskuttaen, hihittäen ja voihkien.
Ikinä ennen ei kotimatka ole ollut näin vaikea. Tarinan opetus: Nauti skumppa vasta lenkin jälkeen ja MUISTA SUKAT!
Kävele 5 min. rauhallisesti, juokse 4 min.
Käänny takaisin ja toista harjoitus kotimatkalla.
Noniin, tämä nyt ei mennyt ihan niinkuin piti. Ensinnäkin mä ihan vahingossa nautin muutaman lasin skumppaa ennen lenkkiä ja lähdin sitten pikku huppelissa kiertämään Kempeleen pyöräteitä. No eka kävely meni hienosti niinkuin aina. Juoksukin lähti hienosti liikkeelle. Mä tunsin itseni nopeaksi kuin gebardi ja kevyeksi kuin perhonen, mutta mä olin tehnyt pikku virhearvion reitissä ja olin melkein heti ylämäen alapuolella. (No se ainoa mäki täällä Kempeleessä.. tai koko maakunnassa..)
Seuraavalla kävelyosuudella alkoi vasen kantapää hiertymään. MIKSEI KUKAAN SANONUT ETTÄ PITÄÄ OLLA MYÖS SUKAT! Mä onnuin oikeaa jalkaa ja aristin vasenta. Ja sitten mua alkoi ihan hulluna naurattaa koko tilanne. Mä olin ihan hiton kaukana kotoa, rampana ja pikkupäissään. Jatkoin matkaa ja välillä tyrskähtelin nauruun. Ajastin piipasi juoksuosuutta. Sinnillä yritin vielä juoksuakin ja askelia tahditti "au, au, au, au au....." Sitäpaitsi mä ajattelin etten ikinä pääse kävelemällä himaan. Pakko juosta edes vähän. Ja silti mua nauratti. Etenin puuskuttaen, hihittäen ja voihkien.
Ikinä ennen ei kotimatka ole ollut näin vaikea. Tarinan opetus: Nauti skumppa vasta lenkin jälkeen ja MUISTA SUKAT!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)